Vk 40 yhteenveto

Treenisuunnitelma

Tälle viikolle olikin kerääntynyt kaikki parin viikon takaiset menot (jotka jouduttiin peruuttamaan sairastelujen takia), joten yksinoloja on tullut Usvalle nyt enemmän kuin normaalisti. Yleensä jätän radion päälle ja annan siankorvan purtavaksi, mutta sitä en tiedä miten Usva käyttäytyy kun olemme poissa. Pitäisikin joskus jättää videokamera kuvaamaan.

Kun teemme lähtöä (otan toisia koiria sisälle takapihalta, ja laitan takaovea lukkoon) Usva yleensä alkaa vinkua ja selvästi olisi lähtemässä mukaan. Olen päättänyt yrittää olla huomioimatta tällaista käytöstä sekä tehdä lähtöä niin pitkään että Usva rauhoittuu. Tämä ei ole mikään ongelma sillä ovesta ei yleensä pääse kerralla ulos, milloin jää mitäkin kassia/pussukkaa/evästä/puhelinta/avaimia/vaatetta/lasta/tms. joita pitää tulla uudestaan hakemaan. Toisella ja kolmannella sisääntulokerralla Usva on yleensä jo rauhoittunut syömään possunkorvaansa joten ehkä se ei kauheasti poissaolostamme stressaannu.

Vetoleikkiä ja käsikosketusta kämmeneen (siis mitä? nyt vasta tajusin mitä tuossa taulukossa lukee, sehän pitäisi tietysti olla kuonokosketus kämmeneen, voi hyvää päivää...) ollaan harjoiteltu viimeviikkoiseen tapaan, kuonokosketusta enemmänkin sillä aina kun sisällä kutsun Usvan pois jostain touhusta (yleensä sohvalta pomppimasta Emmin päältä) pyydän sitä ensin koskettamaan kämmeneen ennenkuin annan namin. Tällä yritän (ehkä turhaan?) estää ketjutusta "pompin Emmin päällä - kutsu syömään nami".

Uutena tälle viikolle tuli alustan päälle hakeutuminen, käytössäni on karva-alusta jolle Usva hakeutuukin kivasti (vasta sisätiloissa harjoiteltu). Istuma-asento alustalle löytyi luontevasti ja nyt olen yrittänyt opettaa että alustalla mennään maahan. Tämä on selvästi hankalampaa, meinasin jo saada naksutettua sille "istun ja myyräloikkaan namikäteen" -käytöksen kun ajoitukseni oli "aavistuksen" pielessä. Asiaa hankaloittaa varmastikin se että istuminen tulee Usvalla nyt todella vahvasti ja se ettei maahanmenoa olla harjoiteltu juurikaan (lue=ollenkaan) naksulla (toko-osiossa tehtynä maahanmeno on enemmänkin totuttelua käsittelyyn). Pari kertaa sentään Usva on tarjonut maahanmenoa josta se on aina saanut jackpotin.

Tällä viikolla oli taas Marin opastettu tokokerta, jossa otettiin uutena sivulle vienti sekä luoksetulon juoksuosio. Usva loisti luoksetulossa ainoana joka lähes vähät välitti siitä että jäi Marin kanssa paikoilleen kun itse menin noin 20 metrin päähän odottelemaan josko neiti suvaitsisi huomata että mamma on muualla. Marin sanoin "se oli täällä aivan elämäänsä tyytyväinen". Hmpfh. Vasta kun pompin ylös alas Usva huomasi minutkin jolloin pystyin kutsumaan sitä luokse. Se tuli kyllä ihan vauhdikkaasti, ehkä hieman kaartaen. Marin kommentti siitä että hän jo huolestui onko meidän suhteessa jokin vialla jäi kuitenkin kytemään ja olen yrittänyt miettiä keinoja saada itseni mielenkiintoisemmaksi. Usvan itsenäisyys näkyy myös kun päästämme pennut leikkimään keskenään. Yleensä Usva on se joka johdattaa joukkion (tai osan joukkiosta) jonnekin tosi kauas ja kun kutsun sitä takaisin, saan luokseni kyllä yleensä kelpien, mutta en sitä omaa.

Kotona olen yrittänyt pitää yllä porttistakulkemisharjoittelua, köllimistä sekä kutsuharjoittelua uudella käskysanalla. Sen lisäksi tuli toinen rokotus (tuskin huomasi), pesu (miten se löytääkään kaikki omituisemmat kieriskelyn kohteet, tällä kertaa joku hämäräperäinnen keltainen sienikasa) ja kynsien leikkaus.

Koska hommaa ei selkeästi ole ollut riittävästi, aloitin myös alas-käskyn opettelun naksulla. Hop-käskyllä sohvalle ja siitä alas-käskyllä lattialle. Ensin palkkasin molemmissa päissä, sen jälkeen enää lattialla. Tällä hetkellä toimii yllättävän hyvin.

Aloitin myös istu-käskyn (eri kuin toko-osiossa tehtävä kaukokäskyn istuminen jolle annoin käskyksi "peppu") opettelun, ja koska se tulee Usvalta lähes luonnostaan, liitin vain käskysanan. Tosin ärsykekontrolliin en ole sitä vielä saanut.

Pöydälle ei Usva ole enää kiipeillyt, pari kertaa olen jättänyt ansan vetämään, mutta ei ole mennyt lankaan. Kuono kyllä joskus tulee pöydän reunalle, mutta siitä Usvan saa yleensä pois uudella alas-käskyllä. Jihuu!

Sisäsiisteys on edistynyt niin että ainoa pissa jonka olen löytänyt oli pojan huoneen sängyllä. Mikä ihme vetää Usvan pissaamaan siihen sängylle? Olin juuri ajatellut viedä Usvan ulos kun huomasin sen olevan taas pojan huoneessa (poika: enseminäollut!) ja sängyssä märän läikän. En tietty voi olla aivan varma oliko läikkä koiran vai pojan jättämä, mutta tuskinpa kaksivuotias osaa ajatella "pissasin sänkyyn, päästänpä koiran huoneeseen niin minua ei syytetä siitä". Vai voiko? Noh, joka tapauksessa se oli ainoa kerta joten tällä viikolla ollaan päästy helpolla sisäsiisteyden suhteen.