Treenisuunnitelma
Mitäs me ollaan tehty...? Vähän enemmän kuin viime viikolla, ja ainakin sain päivitettyä tuota treenisuunnitelmaa niin että siirsin vetoleikkiä ja irti-käskyä parilla viikolla eteenpäin. Josko siinä vaiheessa olisi hampaiden vaihto jo siinä kuosissa että sitä voisi kunnolla harjoitella.
Uutena lisäsin irti-käskyn tilalle tasapainolaudalle menemisen, jota ollaankin nyt harjoiteltu jonkin verran. Usva hakeutuu laudalle hyvin, ja saa siihen hyvin kolme jalkaa, mutta neljännen jalan tuomisessa on vielä ongelmia sillä lauta keikkaa heti kun se neljäs jalka nousee maasta. Mutta harjoitellaan, harjoitellaan, eiköhän se siitä jonkin ajan kuluttua ala sujumaan.
Alustalle hakeutuminen ("matto") ja siellä pysyminen on edistynyt hyvin, tosin jostain syystä maahanmeno alustalla on vähentynyt, vaikka siitä saakin paremman palkan (nakki) kuin istumisesta (kuivamuona). Usva pysyy alustalla hyvin kunhan nakkia tulee säännöllisesti, nyt olen myös kävellyt alustan ympäri.
Tokoharjoituksia olen tehnyt muutaman kerran, ja aavistuksen olen ehkä ollut näkeväni edistystä seiso-istu liikkeessä. Namikäsi ei tarvitse enää olla ihan nenässä kiinni, vaan voin tehdä käsiliikkeen enemmän kaukokäskymäisesti ylöspäin viemällä. Sekä kaken (kaukokäskyjen) istuminen että maahanmeno onnistuu tällä hetkellä kylläkin vain kun olen itse polvillani maassa, sillä jos nousen ylös, tulee mukaan turhaa steppailua ja liikkumista, ja sitä en halua yhdistyvän liikkeeseen. Ehkä pitäisi opettaa nyt seisominen kunnolla niin jäisi nuo steppailut ehkä pois. Pitääkin kysäistä ensi viikolla Marilta.
Istuminen alkaa sujua käskystä, myös niin että olen koiraan selin. Jätä -käskyssä olen jo heitellyt liikkeestä (sekä minä että koira liikkuu) useamman namin lattialle (ja epähuomiossa koiran päähän, legendaarinen heittokäteni loistaa taas...) ja Usva jättää ne syömättä kun sanon "jätä". Nyt tätä pitäisi vielä yleistää eri ympäristöihin ja eri asioihin (vauvan tavaroihin jne.)
Tänään aloitimme ensimmäiset agilityyn tähtäävät harjoitukset, eli kävimme Vappu Alatalolla tekemässä pentuhyppyharjoituksia (+ luento aiheesta). Jatkamme käyntejä Vapulla noin 6-8 viikon välein ja harjoittelemme väliaikoina itseksemme noin kerran viikossa kotiläksyjä. Nyt ensimmäisellä kerralla teimme perusponnistusharjoitusta, eli ponnari siivekkeiden välissä sekä toinen ponnari neljän jalan päässä. Vappu oli namilautasen kanssa toisella puolella ja minä lähetin koiran ponnarien yli lautaselle. Teimme kaksi kolmen suorituksen sarjaa (välillä odotellen vuoroa) ja viimeisellä kerralla näytti jo olevan merkkejä siitä että Usva hieman mietti miten niiden ponnarien yli mennään, eikä vaan paahtanut sata lasissa suorinta tietä namilautaselle. Kotona saamme kokeilla tuon perusponnistusharjoituksen lisäksi kolmen-viiden ponnarin suoraa.
Tämän lisäksi saimme ekstratarjouksena oppia flatworkistä, eli miten koiraa opetetaan seuraamaan ohjaajaa sekä kulkemaan samalla vauhdilla & samaan suuntaan. Tällä kertaa keskityttiin enimmäkseen sekä suorissa linjoissa kävelyyn että vauhdin vaihteluun, ensi kerralla kuulemma katsotaan käännöksiä. Nyt hihna kiinnitettiin vyötäisille, jolloin molemmat kädet jäivät vapaaksi palkkaamaan koiraa. Aina kun koira kulki kivasti vieressä naksautin ja annoin namin, joten ei mennyt aikaakaan kun Usva kulki jo tosi nätisti, kummallakin puolella.
Kotiläksynä lisäksi lisää luopumisharjoituksia (jotka onneksi ovat jo sisältyneet treenisuunnitelmaan muutenkin) sekä leikkimistä niin että lelu on narussa kiinni (tätä lapset kyllä harrastavat joka ilta, mutta itse en ole leikkinyt narun päässä olevalla lelulla). Myös targettia (namilautasta) tulee vahvistaa.
Sisäsiisteyden osalta voisin kopioida edellisviikon statuksen. Mikäköhän siinä maanantaissa on vikana että silloin ne pissat todennäköisimmin tulevat (ja sinne pojan sänkyyn...).
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
maanantai 18. lokakuuta 2010
Vk 41 yhteenveto
Treenisuunnitelma
Viikko alkoi hyvin treenaamisen osalta. Keskiviikkoon asti treenasin vähintään kerran päivässä tokojuttuja sekä alustalle menoa ja siinä maahan menoa. Keskiviikon jälkeen olikin taas olevinaan niin kiire ettei ehtinyt tehdä mitään ylimääräistä.
Sunnuntaina sentään oli onneksi hallilla luento koiran lihashuollosta, joten päätin viettää harvinaista kahdenkeskistä laatuaikaa Usvan kanssa siellä. Otin karva-alustan mukaan ja tavoitteena oli vaan saada Usva rauhoittumaan ja rentoutumaan siellä ihmisten keskellä. Onneksi luento oli kaksituntinen, sillä vasta puolentoista tunnin kuluttua Usva rauhoittui ja nukahti. Siihen asti se yritti väkisin keksiä tekemistä, milloin puremalla hihansuitani, tunkemalla kassiini, tai syömällä alustaa. Ensi kerralla otan puruluun mukaan, se voisi tepsiä rauhoittumiseen paremmin kuin nyt sille tarjoamani lelu (joka ei varsinaisesti rauhoittanut tilannetta...).
Itse hallikin oli hieman jännittävä ihan ensi alkuun kun se kaikui ja humisi. Mutta jännitys kesti varmaankin vain puolisen minuuttia, ja sen jälkeen Usva oli kuin kotonaan.
Vetoleikkejä en nyt ole tehnyt paljonkaan (ja juuri keksin sille syynkin, tässä se tulee:). Usvalla on juuri nyt hampaidenlähtö voimakkaimmillaan joten en halua että sen suuhun sattuu kun leikitään vetoleikkejä. Eikö ollutkin loistava syy jättää treenaamatta? Ja tällä tekosyyllä voin jättää myös tulevalla viikolla vetoleikit vähemmälle.
Alustalle hakeutuminen sujuu hyvin, ja Usva menee siinä jo maatekin, mutta yleensä niin että etujalat ovat alustan ulkopuolella. Haluan että koko koira on alustalla joten kriteerini kiristyy nyt siihen että etujalatkin ovat karvan päällä. Kestoa ei vielä juurikaan olla tehty, mutta viitisen sekunttia Usva kyllä jaksaa odotella palkkaa.
Keskiviikon tokotreeneissä sain Usvan yllättäen luokseni kesken leikin muiden pentujen kanssa. Uskon sen olleen vahingon joka tuskin toistuu. Mutta toiveikkaana pitää kokeilla uudestaan seuraavalla kerralla. Uutena CU-harjoituksena (Control Unleashed) otettiin "jätä" käskyä. Nami asetettiin jalan alle ja heti kun koira tarjosi jotain muuta kuin namin kaivamista, se palkittiin kädestä toisella namilla. Tämä onnistui hyvin sillä Usva tarjosi nopeasti oletuskäytöstään eli istumista ja katsekontaktia. Tästä kotona jatketaan sillä että namia laitetaan jalan viereen, sitten tiputetaan maahan eri korkeuksilta kunnes voidaan heittää kourallinen nameja koiran "naamalle" ja koira jättää ne rauhaan "jätä"-käskyllä.
Sisäsiisteyden tilannekatsaus kertoo seuraavaa: maanantaina pissat sohvalla, pojan sängyssä sekä pojan huoneessa. Tiistaina asennettiin muovit sekä pojan sänkyyn päiväpeiton alle että sohvan päällisen alle. Sen jälkeen ei vahinkoja.
Viikko alkoi hyvin treenaamisen osalta. Keskiviikkoon asti treenasin vähintään kerran päivässä tokojuttuja sekä alustalle menoa ja siinä maahan menoa. Keskiviikon jälkeen olikin taas olevinaan niin kiire ettei ehtinyt tehdä mitään ylimääräistä.
Sunnuntaina sentään oli onneksi hallilla luento koiran lihashuollosta, joten päätin viettää harvinaista kahdenkeskistä laatuaikaa Usvan kanssa siellä. Otin karva-alustan mukaan ja tavoitteena oli vaan saada Usva rauhoittumaan ja rentoutumaan siellä ihmisten keskellä. Onneksi luento oli kaksituntinen, sillä vasta puolentoista tunnin kuluttua Usva rauhoittui ja nukahti. Siihen asti se yritti väkisin keksiä tekemistä, milloin puremalla hihansuitani, tunkemalla kassiini, tai syömällä alustaa. Ensi kerralla otan puruluun mukaan, se voisi tepsiä rauhoittumiseen paremmin kuin nyt sille tarjoamani lelu (joka ei varsinaisesti rauhoittanut tilannetta...).
Itse hallikin oli hieman jännittävä ihan ensi alkuun kun se kaikui ja humisi. Mutta jännitys kesti varmaankin vain puolisen minuuttia, ja sen jälkeen Usva oli kuin kotonaan.
Vetoleikkejä en nyt ole tehnyt paljonkaan (ja juuri keksin sille syynkin, tässä se tulee:). Usvalla on juuri nyt hampaidenlähtö voimakkaimmillaan joten en halua että sen suuhun sattuu kun leikitään vetoleikkejä. Eikö ollutkin loistava syy jättää treenaamatta? Ja tällä tekosyyllä voin jättää myös tulevalla viikolla vetoleikit vähemmälle.
Alustalle hakeutuminen sujuu hyvin, ja Usva menee siinä jo maatekin, mutta yleensä niin että etujalat ovat alustan ulkopuolella. Haluan että koko koira on alustalla joten kriteerini kiristyy nyt siihen että etujalatkin ovat karvan päällä. Kestoa ei vielä juurikaan olla tehty, mutta viitisen sekunttia Usva kyllä jaksaa odotella palkkaa.
Keskiviikon tokotreeneissä sain Usvan yllättäen luokseni kesken leikin muiden pentujen kanssa. Uskon sen olleen vahingon joka tuskin toistuu. Mutta toiveikkaana pitää kokeilla uudestaan seuraavalla kerralla. Uutena CU-harjoituksena (Control Unleashed) otettiin "jätä" käskyä. Nami asetettiin jalan alle ja heti kun koira tarjosi jotain muuta kuin namin kaivamista, se palkittiin kädestä toisella namilla. Tämä onnistui hyvin sillä Usva tarjosi nopeasti oletuskäytöstään eli istumista ja katsekontaktia. Tästä kotona jatketaan sillä että namia laitetaan jalan viereen, sitten tiputetaan maahan eri korkeuksilta kunnes voidaan heittää kourallinen nameja koiran "naamalle" ja koira jättää ne rauhaan "jätä"-käskyllä.
Sisäsiisteyden tilannekatsaus kertoo seuraavaa: maanantaina pissat sohvalla, pojan sängyssä sekä pojan huoneessa. Tiistaina asennettiin muovit sekä pojan sänkyyn päiväpeiton alle että sohvan päällisen alle. Sen jälkeen ei vahinkoja.
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Vk 40 yhteenveto
Treenisuunnitelma
Tälle viikolle olikin kerääntynyt kaikki parin viikon takaiset menot (jotka jouduttiin peruuttamaan sairastelujen takia), joten yksinoloja on tullut Usvalle nyt enemmän kuin normaalisti. Yleensä jätän radion päälle ja annan siankorvan purtavaksi, mutta sitä en tiedä miten Usva käyttäytyy kun olemme poissa. Pitäisikin joskus jättää videokamera kuvaamaan.
Kun teemme lähtöä (otan toisia koiria sisälle takapihalta, ja laitan takaovea lukkoon) Usva yleensä alkaa vinkua ja selvästi olisi lähtemässä mukaan. Olen päättänyt yrittää olla huomioimatta tällaista käytöstä sekä tehdä lähtöä niin pitkään että Usva rauhoittuu. Tämä ei ole mikään ongelma sillä ovesta ei yleensä pääse kerralla ulos, milloin jää mitäkin kassia/pussukkaa/evästä/puhelinta/avaimia/vaatetta/lasta/tms. joita pitää tulla uudestaan hakemaan. Toisella ja kolmannella sisääntulokerralla Usva on yleensä jo rauhoittunut syömään possunkorvaansa joten ehkä se ei kauheasti poissaolostamme stressaannu.
Vetoleikkiä ja käsikosketusta kämmeneen (siis mitä? nyt vasta tajusin mitä tuossa taulukossa lukee, sehän pitäisi tietysti olla kuonokosketus kämmeneen, voi hyvää päivää...) ollaan harjoiteltu viimeviikkoiseen tapaan, kuonokosketusta enemmänkin sillä aina kun sisällä kutsun Usvan pois jostain touhusta (yleensä sohvalta pomppimasta Emmin päältä) pyydän sitä ensin koskettamaan kämmeneen ennenkuin annan namin. Tällä yritän (ehkä turhaan?) estää ketjutusta "pompin Emmin päällä - kutsu syömään nami".
Uutena tälle viikolle tuli alustan päälle hakeutuminen, käytössäni on karva-alusta jolle Usva hakeutuukin kivasti (vasta sisätiloissa harjoiteltu). Istuma-asento alustalle löytyi luontevasti ja nyt olen yrittänyt opettaa että alustalla mennään maahan. Tämä on selvästi hankalampaa, meinasin jo saada naksutettua sille "istun ja myyräloikkaan namikäteen" -käytöksen kun ajoitukseni oli "aavistuksen" pielessä. Asiaa hankaloittaa varmastikin se että istuminen tulee Usvalla nyt todella vahvasti ja se ettei maahanmenoa olla harjoiteltu juurikaan (lue=ollenkaan) naksulla (toko-osiossa tehtynä maahanmeno on enemmänkin totuttelua käsittelyyn). Pari kertaa sentään Usva on tarjonut maahanmenoa josta se on aina saanut jackpotin.
Tällä viikolla oli taas Marin opastettu tokokerta, jossa otettiin uutena sivulle vienti sekä luoksetulon juoksuosio. Usva loisti luoksetulossa ainoana joka lähes vähät välitti siitä että jäi Marin kanssa paikoilleen kun itse menin noin 20 metrin päähän odottelemaan josko neiti suvaitsisi huomata että mamma on muualla. Marin sanoin "se oli täällä aivan elämäänsä tyytyväinen". Hmpfh. Vasta kun pompin ylös alas Usva huomasi minutkin jolloin pystyin kutsumaan sitä luokse. Se tuli kyllä ihan vauhdikkaasti, ehkä hieman kaartaen. Marin kommentti siitä että hän jo huolestui onko meidän suhteessa jokin vialla jäi kuitenkin kytemään ja olen yrittänyt miettiä keinoja saada itseni mielenkiintoisemmaksi. Usvan itsenäisyys näkyy myös kun päästämme pennut leikkimään keskenään. Yleensä Usva on se joka johdattaa joukkion (tai osan joukkiosta) jonnekin tosi kauas ja kun kutsun sitä takaisin, saan luokseni kyllä yleensä kelpien, mutta en sitä omaa.
Kotona olen yrittänyt pitää yllä porttistakulkemisharjoittelua, köllimistä sekä kutsuharjoittelua uudella käskysanalla. Sen lisäksi tuli toinen rokotus (tuskin huomasi), pesu (miten se löytääkään kaikki omituisemmat kieriskelyn kohteet, tällä kertaa joku hämäräperäinnen keltainen sienikasa) ja kynsien leikkaus.
Koska hommaa ei selkeästi ole ollut riittävästi, aloitin myös alas-käskyn opettelun naksulla. Hop-käskyllä sohvalle ja siitä alas-käskyllä lattialle. Ensin palkkasin molemmissa päissä, sen jälkeen enää lattialla. Tällä hetkellä toimii yllättävän hyvin.
Aloitin myös istu-käskyn (eri kuin toko-osiossa tehtävä kaukokäskyn istuminen jolle annoin käskyksi "peppu") opettelun, ja koska se tulee Usvalta lähes luonnostaan, liitin vain käskysanan. Tosin ärsykekontrolliin en ole sitä vielä saanut.
Pöydälle ei Usva ole enää kiipeillyt, pari kertaa olen jättänyt ansan vetämään, mutta ei ole mennyt lankaan. Kuono kyllä joskus tulee pöydän reunalle, mutta siitä Usvan saa yleensä pois uudella alas-käskyllä. Jihuu!
Sisäsiisteys on edistynyt niin että ainoa pissa jonka olen löytänyt oli pojan huoneen sängyllä. Mikä ihme vetää Usvan pissaamaan siihen sängylle? Olin juuri ajatellut viedä Usvan ulos kun huomasin sen olevan taas pojan huoneessa (poika: enseminäollut!) ja sängyssä märän läikän. En tietty voi olla aivan varma oliko läikkä koiran vai pojan jättämä, mutta tuskinpa kaksivuotias osaa ajatella "pissasin sänkyyn, päästänpä koiran huoneeseen niin minua ei syytetä siitä". Vai voiko? Noh, joka tapauksessa se oli ainoa kerta joten tällä viikolla ollaan päästy helpolla sisäsiisteyden suhteen.
Tälle viikolle olikin kerääntynyt kaikki parin viikon takaiset menot (jotka jouduttiin peruuttamaan sairastelujen takia), joten yksinoloja on tullut Usvalle nyt enemmän kuin normaalisti. Yleensä jätän radion päälle ja annan siankorvan purtavaksi, mutta sitä en tiedä miten Usva käyttäytyy kun olemme poissa. Pitäisikin joskus jättää videokamera kuvaamaan.
Kun teemme lähtöä (otan toisia koiria sisälle takapihalta, ja laitan takaovea lukkoon) Usva yleensä alkaa vinkua ja selvästi olisi lähtemässä mukaan. Olen päättänyt yrittää olla huomioimatta tällaista käytöstä sekä tehdä lähtöä niin pitkään että Usva rauhoittuu. Tämä ei ole mikään ongelma sillä ovesta ei yleensä pääse kerralla ulos, milloin jää mitäkin kassia/pussukkaa/evästä/puhelinta/avaimia/vaatetta/lasta/tms. joita pitää tulla uudestaan hakemaan. Toisella ja kolmannella sisääntulokerralla Usva on yleensä jo rauhoittunut syömään possunkorvaansa joten ehkä se ei kauheasti poissaolostamme stressaannu.
Vetoleikkiä ja käsikosketusta kämmeneen (siis mitä? nyt vasta tajusin mitä tuossa taulukossa lukee, sehän pitäisi tietysti olla kuonokosketus kämmeneen, voi hyvää päivää...) ollaan harjoiteltu viimeviikkoiseen tapaan, kuonokosketusta enemmänkin sillä aina kun sisällä kutsun Usvan pois jostain touhusta (yleensä sohvalta pomppimasta Emmin päältä) pyydän sitä ensin koskettamaan kämmeneen ennenkuin annan namin. Tällä yritän (ehkä turhaan?) estää ketjutusta "pompin Emmin päällä - kutsu syömään nami".
Uutena tälle viikolle tuli alustan päälle hakeutuminen, käytössäni on karva-alusta jolle Usva hakeutuukin kivasti (vasta sisätiloissa harjoiteltu). Istuma-asento alustalle löytyi luontevasti ja nyt olen yrittänyt opettaa että alustalla mennään maahan. Tämä on selvästi hankalampaa, meinasin jo saada naksutettua sille "istun ja myyräloikkaan namikäteen" -käytöksen kun ajoitukseni oli "aavistuksen" pielessä. Asiaa hankaloittaa varmastikin se että istuminen tulee Usvalla nyt todella vahvasti ja se ettei maahanmenoa olla harjoiteltu juurikaan (lue=ollenkaan) naksulla (toko-osiossa tehtynä maahanmeno on enemmänkin totuttelua käsittelyyn). Pari kertaa sentään Usva on tarjonut maahanmenoa josta se on aina saanut jackpotin.
Tällä viikolla oli taas Marin opastettu tokokerta, jossa otettiin uutena sivulle vienti sekä luoksetulon juoksuosio. Usva loisti luoksetulossa ainoana joka lähes vähät välitti siitä että jäi Marin kanssa paikoilleen kun itse menin noin 20 metrin päähän odottelemaan josko neiti suvaitsisi huomata että mamma on muualla. Marin sanoin "se oli täällä aivan elämäänsä tyytyväinen". Hmpfh. Vasta kun pompin ylös alas Usva huomasi minutkin jolloin pystyin kutsumaan sitä luokse. Se tuli kyllä ihan vauhdikkaasti, ehkä hieman kaartaen. Marin kommentti siitä että hän jo huolestui onko meidän suhteessa jokin vialla jäi kuitenkin kytemään ja olen yrittänyt miettiä keinoja saada itseni mielenkiintoisemmaksi. Usvan itsenäisyys näkyy myös kun päästämme pennut leikkimään keskenään. Yleensä Usva on se joka johdattaa joukkion (tai osan joukkiosta) jonnekin tosi kauas ja kun kutsun sitä takaisin, saan luokseni kyllä yleensä kelpien, mutta en sitä omaa.
Kotona olen yrittänyt pitää yllä porttistakulkemisharjoittelua, köllimistä sekä kutsuharjoittelua uudella käskysanalla. Sen lisäksi tuli toinen rokotus (tuskin huomasi), pesu (miten se löytääkään kaikki omituisemmat kieriskelyn kohteet, tällä kertaa joku hämäräperäinnen keltainen sienikasa) ja kynsien leikkaus.
Koska hommaa ei selkeästi ole ollut riittävästi, aloitin myös alas-käskyn opettelun naksulla. Hop-käskyllä sohvalle ja siitä alas-käskyllä lattialle. Ensin palkkasin molemmissa päissä, sen jälkeen enää lattialla. Tällä hetkellä toimii yllättävän hyvin.
Aloitin myös istu-käskyn (eri kuin toko-osiossa tehtävä kaukokäskyn istuminen jolle annoin käskyksi "peppu") opettelun, ja koska se tulee Usvalta lähes luonnostaan, liitin vain käskysanan. Tosin ärsykekontrolliin en ole sitä vielä saanut.
Pöydälle ei Usva ole enää kiipeillyt, pari kertaa olen jättänyt ansan vetämään, mutta ei ole mennyt lankaan. Kuono kyllä joskus tulee pöydän reunalle, mutta siitä Usvan saa yleensä pois uudella alas-käskyllä. Jihuu!
Sisäsiisteys on edistynyt niin että ainoa pissa jonka olen löytänyt oli pojan huoneen sängyllä. Mikä ihme vetää Usvan pissaamaan siihen sängylle? Olin juuri ajatellut viedä Usvan ulos kun huomasin sen olevan taas pojan huoneessa (poika: enseminäollut!) ja sängyssä märän läikän. En tietty voi olla aivan varma oliko läikkä koiran vai pojan jättämä, mutta tuskinpa kaksivuotias osaa ajatella "pissasin sänkyyn, päästänpä koiran huoneeseen niin minua ei syytetä siitä". Vai voiko? Noh, joka tapauksessa se oli ainoa kerta joten tällä viikolla ollaan päästy helpolla sisäsiisteyden suhteen.
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
Vk 39 yhteenveto
Treenisuunnitelma
Rentoutuminen eri ympäristöissä on jäänyt tekemättä koska tuntuu että ollaan oltu vain kotona. Rauhoittumista ja yksinolemista myös pari kertaa. Vetoleikkiä on otettu kevyesti saalisleikittämisen yhteydessä. Ihan uusi juttu on ollut kuonokosketus kämmeneen, sen Usva oppi ihan hetkessä! Olen yhdistänyt siihen jo käskynkin, se on "käsi".
Tottelevaisuusjutut on jääneet ihan vähiin sillä en päässyt flunssan takia harkkoihinkaan. Muutaman kerran sivulletuloa, istumista ja maahanmenoa. Aika surkean vähän oikeastaan.
"Control Unleashed" -kirjan mukaisia harjoituksia olen tehnyt vain muutamaa. Portin/oven läpi kulkuluvan annettua pysähdyn ja odotan että Usva kääntää huomionsa minuun, jonka jälkeen se saa namin ja jatketaan minne nyt ollaankaan menossa. Sisälletulossa olen ottanut uutena sen että kun tullaan ulko-ovesta sisälle, heitän muutaman namin eteisen lattialle. Tämä sen takia että sisälle meno (eteinen-olohuone-olohuoneen sohva) on ollut tähän asti sen verran vauhdikas tapahtuma että aina joku lapsista huutaa sen jälkeen "ääää äiti auta!!". Nyt kun Usva ensin keskittyy syömään namit lattialta ehdin itse ottaa takin pois ja kontrolloida paremmin mitä sen jälkeen tapahtuu.
Toinen kirjan harjoitus, lukon napsauttaminen irti pannasta on muuntunut muotoon pannan irroittaminen kaulasta, sillä mistä tahansa tulemmekaan, ensimmäinen minkä kotipihalla teen on pannan poisottaminen. Silloin siis taas namitaivas aukeaa hetkeksi jolloin hepulit ovat hieman paremmin hallittavissa.
Ihan uutena temppuna ollaan tehty vähän köllähtämistä, eli koira köllähtää makaamaan kyljelleen (tai selälleen). Tämä alkaa sujua niin että alussa nami vielä vähän näyttää suuntaa, mutta parin toiston jälkeen ei tarvitse kuin laittaa nyrkki lähellä lattiaa niin Usva on kyljellään. Käsky on "köllähä".
Lauantaina Usva oppi pöydältä ruoan varastamisen ihanuuden, ja sen jälkeen se olikin pöydällä jatkuvasti. Yön aikana mietiskelin sitä mitä sille tekisin ja aamulla pienen googlettelusession jälkeen viritin pöydälle ansan a´la tölkki:
Eipä mennyt kauankaan kun kolina kävi, ja huomasin että pitää olla tosi nopea paikalle saapumisessa sillä Usva oli jo toipunut kolinasta ja menossa tutkimaan tölkkikasaa sekä leipäpalaa. Jouduin siis vähän kilpajuoksuun jotta opetus ei olisi ollut ihan toisenlainen kuin tarkoitus oli ollut... Seuraavan kerran sama setuppi asennettiin pöydän toiselle laidalle, nyt nakkipalan kanssa. Tämäkin ansa laukesi nopeasti, ja nyt osasin olla itsekin hollilla surkuttelemassa koiraa (Jari kyllä nauroi ettei mun surkuttelu ollut oikein vakuuttavaa...). Katsotaan jos ansa laukee vielä kolmannenkin kerran niin on kai todettava ettei tämä keino toiminut meillä tällä kertaa (tällä koiralla).
Sisäsiisteydessä ei suuria takapakkeja tai edistymisiä, ihan samalla mennään kuin ennenkin.
Rentoutuminen eri ympäristöissä on jäänyt tekemättä koska tuntuu että ollaan oltu vain kotona. Rauhoittumista ja yksinolemista myös pari kertaa. Vetoleikkiä on otettu kevyesti saalisleikittämisen yhteydessä. Ihan uusi juttu on ollut kuonokosketus kämmeneen, sen Usva oppi ihan hetkessä! Olen yhdistänyt siihen jo käskynkin, se on "käsi".
Tottelevaisuusjutut on jääneet ihan vähiin sillä en päässyt flunssan takia harkkoihinkaan. Muutaman kerran sivulletuloa, istumista ja maahanmenoa. Aika surkean vähän oikeastaan.
"Control Unleashed" -kirjan mukaisia harjoituksia olen tehnyt vain muutamaa. Portin/oven läpi kulkuluvan annettua pysähdyn ja odotan että Usva kääntää huomionsa minuun, jonka jälkeen se saa namin ja jatketaan minne nyt ollaankaan menossa. Sisälletulossa olen ottanut uutena sen että kun tullaan ulko-ovesta sisälle, heitän muutaman namin eteisen lattialle. Tämä sen takia että sisälle meno (eteinen-olohuone-olohuoneen sohva) on ollut tähän asti sen verran vauhdikas tapahtuma että aina joku lapsista huutaa sen jälkeen "ääää äiti auta!!". Nyt kun Usva ensin keskittyy syömään namit lattialta ehdin itse ottaa takin pois ja kontrolloida paremmin mitä sen jälkeen tapahtuu.
Toinen kirjan harjoitus, lukon napsauttaminen irti pannasta on muuntunut muotoon pannan irroittaminen kaulasta, sillä mistä tahansa tulemmekaan, ensimmäinen minkä kotipihalla teen on pannan poisottaminen. Silloin siis taas namitaivas aukeaa hetkeksi jolloin hepulit ovat hieman paremmin hallittavissa.
Ihan uutena temppuna ollaan tehty vähän köllähtämistä, eli koira köllähtää makaamaan kyljelleen (tai selälleen). Tämä alkaa sujua niin että alussa nami vielä vähän näyttää suuntaa, mutta parin toiston jälkeen ei tarvitse kuin laittaa nyrkki lähellä lattiaa niin Usva on kyljellään. Käsky on "köllähä".
Lauantaina Usva oppi pöydältä ruoan varastamisen ihanuuden, ja sen jälkeen se olikin pöydällä jatkuvasti. Yön aikana mietiskelin sitä mitä sille tekisin ja aamulla pienen googlettelusession jälkeen viritin pöydälle ansan a´la tölkki:
Eipä mennyt kauankaan kun kolina kävi, ja huomasin että pitää olla tosi nopea paikalle saapumisessa sillä Usva oli jo toipunut kolinasta ja menossa tutkimaan tölkkikasaa sekä leipäpalaa. Jouduin siis vähän kilpajuoksuun jotta opetus ei olisi ollut ihan toisenlainen kuin tarkoitus oli ollut... Seuraavan kerran sama setuppi asennettiin pöydän toiselle laidalle, nyt nakkipalan kanssa. Tämäkin ansa laukesi nopeasti, ja nyt osasin olla itsekin hollilla surkuttelemassa koiraa (Jari kyllä nauroi ettei mun surkuttelu ollut oikein vakuuttavaa...). Katsotaan jos ansa laukee vielä kolmannenkin kerran niin on kai todettava ettei tämä keino toiminut meillä tällä kertaa (tällä koiralla).
Sisäsiisteydessä ei suuria takapakkeja tai edistymisiä, ihan samalla mennään kuin ennenkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)