Motivaation etsimistä

Tänään pääsin Vapun yksityiskoulutukseen Usvan kanssa. Varasin ajan Vapulle koska tuntui etten edennyt Usvan kanssa leikillä palkkaamisessa mihinkään. Analyysinä olikin ettei Usva koe lelulla leikkimistä mitenkään palkkana, vaan tekee sitä pakkopullana kun minä kerran haluan. Nyt siis jätetään lelupalkkaukset syrjään siksi aikaa kun yritämme pikku hiljaa luoda lelulla leikkimisestäkin palkitseva kokemus. Onneksi Usva on äärimmäisen ahne joten mitenkään pattitilanteessa ei palkkauksen kanssa olla, vaihtoehtoja löytyy aina.

Vappu huomioi että Usva on todennäköisesti ohjaajaherkkä mutta "tilannekova". Sillä ei myöskään tällä hetkellä ole juurikaan draivia vaan on aika lunki tyyppi, vaikka hösöttääkin välillä.

Kotiläksyksi saatiin namituubin heittelyä, käsikosketusta paikoillaan ja liikkeessä, namisukan kokeilemista, yleisen suhteen parantamista lyhyillä (max 1 min.) ja useilla touhuhetkillä päivän aikana sekä namitaskulla houkuttelemista.

Olen todella tyytyväinen että tuli varattua tuo tunti, nyt ei tarvitse enää ihmetellä itsekseen miksi koira ei toimi niinkuin olen olettanut että se toimisi. Kesälomien jälkeen käydään uudestaan ja katsotaan miten paljon on edistystä tapahtunut.

Pujottelun muistutusta ja putki

Muutaman muistuttelukerran jälkeen siirsin portit 60 ccm päähän toisistaan, tosin vielä vähän auki. Ekat toistot menivät tosi hyvin, palkkasin muutaman kerran porttien väliin. Sitten kun otettiin etäisyyttä ja tiukempia kulmia, alkoi homma vähän hajota. Usvalla pysyi tosin koko ajan yritys päällä, ja viimeksi saatiinkin onnistunut suoritus josta jackpot.

Putkea kerrattiin ihan suorana, ja lähti sinne mistä kulmasta vaan, jopa ihan umpikulmasta. Takaakiertoa kerratessa karkasi kerran viereiseen putkeen, joten nyt pitää olla tarkkana ettei päästä Usvaa ilman lupaa putkeen.

Vanhan muistutusta

Tänään päätin muistutella pujottelutreenejä sekä omaan että koiran mieleen. Usva muistikin hyvin mikä oli homman nimi, ja päästiin heti ekalla kerralla jo päivään 4. (kaksi porttia 5 askeleen etäisyydellä, portit 1-7 asennossa). Seuraavalla kerralla tiukempia kulmia sekä tuodaan portteja lähemmäs ja suoristetaan niitä.

Kertasin rengasta, pikkuhiljaa alkaa löytyä ymmärrys että mistä reiästä pitää kulkea. Sekä kutsuna että molemmin puolin vieden.

Viimeisenä takaakiertoa niin että siivekkeen takana oli namikuppi, tämä meni hienosti molemmin puolin. Vielä pitää eri kulmia ja etäisyyksiä ottaa.

Tällä kertaa oli leikki-intokin mukana, ehkä johtuen siitä että paikalla oli vain omaa porukkaa...?

Palailua normaaliin

Nyt kun koulu alkaa olla lopuillaan ja illat valoisia, alkaa treeni-intokin jälleen palailla. Onneksi Elina soitti ja ehdotti treenaamista, joten eikun toimeksi!.

Aloittelimme varovasti ponnistusharjoituksilla, ja pari ekaa kertaa Usva loikki kuin aropupu. Sen jälkeen meno alkoi hiljentyä ja aivot pääsivät mukaan touhuun. Viimeisimmät olivat jo ihan mallikkaita suorituksia.

Hyppytreenien jälkeen otin vain rengasta, ihan alusta. Naksulla merkkasin oikean suorituksen ja muutamat toistot molemmin puolin lähettäen, samoin kutsuen ja liikkeestä.

Leikki-into oli Usvalla vähän kadoksissa, kivempaa olisi ollut syödä karvalelu tai käydä moikkaamassa tuttuja...