Maanantaina taas tokoiltiin (tai istuttiin vilttien päällä ja yritettiin saada kontaktia omaan koiraan...). Tällä kertaa Usva oli hieman hankalammin rauhoittuva, mun sormet tuntuivat ennemminkin toimivan puruluuna kuin rauhoittavana tekijänä. Itse liikkeet mitä teimme menivät ihan ok.
Tällä kertaa kokeiltiin myös sitä että laitettiin koira kiinni tolppaan ja kierrettiin siinä viiden metrin säteellä toisten koirien ohi. Tarkoitus on totuttaa oma koira siihen että se osaisi odottaa rauhassa kytkettynä johonkin, ja taas toisilla se ettei jokaista ohittavaa ihmistä tarvitse mennä moikkaamaan (tämä tuntuu olevan aika hankalaa Usvalle, tosin ihanaa että näin päin!)
Tokoilun jälkeen päästimme pennut riehumaan keskenään ja kuviakin piti ottaa. Tosin oli niin hämärää jo että kuvien laatu on aivan kamala, tässä kuitenkin pari otosta joista ehkä näkeekin jotain.
Usva takana, joku pojista edessä
Kaikki paikalla olleet kelpiet ja pari groupietaMeillä millään pienillä palloilla leikitä:
Tänään kävin tytön tanssitunnin aikana kävelyttämässä Usvaa Nummelassa Asemantien varressa. Liikennettä oli autoista, rekoista ja moottoripyöristä pyöräilijöihin ja rullaluistelijoihin. Alkuun kaikki mekkala ja meininki vähän näytti metsän keskellä hiljaisuudessa asuvaa pentua jänskättävän, mutta tosi äkkiä nousi häntä pystyyn ja sitten lähdettiin menemään. Me vielä harjoitellaan sitä hihnakävelyäkin, joten kovin pitkälle ei päästy (käytössä on veto-pysähdys--katsekontakti-kävelyjatkuu -metodi), mutta puolisen tuntia käveltiin. Kotiin tullessa olikin väsynyt pieni kun nukahti heti ja heräsi vain syömään iltaruoan.
Asiallisen kokoinen pallo Usvalla! Musta tuntuu, että hihnassa vetäminen on sukuvika. Rumo opetteli tavasta pois sellaiset kaksi vuotta ja kuulemma noi muutkin sisarukset tykkää vetää.
VastaaPoista